Aloitin syksyllä 2020 kasvatustieteen maisterin opinnot Jyväskylän yliopistossa. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi valitsin suomen kielen lisäksi henkilöstöjohtamisen ja digitalisaation opintokokonaisuuden. Aloitin samaan aikaan myös työt kansalaisopiston koulutussuunnittelijana. Hyödynsin opintoja työssäni jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen hankkeen parissa ja innostuin digitalisaation tuomista hyödyistä työtehtäviini. ITKP0004 Opiskelijan digityökalupakki opintojaksolla opin käyttämään lukuisia tarpeellisia ideointi-, suunnittelu-, verkkovaikutus- ja esitystyökaluja. Näistä on ollut suuri ilo koulutussuunnittelijan työssä työllisyyshankkeen parissa. Yllä olevan esityskuvan tein myös yhteen suomen kielen opintojen opintojaksoon liittyen. Suosittelen lämpimästi kaikille digitalisaation opintokokonaisuutta!

Tässä joitakin näytteitä ITKP0004 oppimistehtävistäni: 

Coggle - miellekartta Opistosta osaajaksi -hankkeesta

Powtoon - esitys Opistosta osaajaksi -hankkeen tavoitteista

Powtoon - CV-työpaja esitys

Piktochart - kooste työllisyys- ja kehitysnäkymistä Etelä-Karjalassa

 

Retkiluistelua ja esseeharjoituksia

Saimaa tarjosi parastaan sunnuntaina! Aurinko paistoi ja jää oli kauttaaltaan tasaista luistelukenttää. Parhaat edellytykset aivojen oppimiselle antaa liikunta, lepo ja ulkoilmaliikunta kauniissa maisemissa ja hyvällä säällä luonnon keskellä. Kävin viikonloppuna Jyväskylän yliopiston Akateemisten tekstitaitojen luennoilla.  Sunnuntain retkiluistelu lasten kanssa ja yksin oli erinomaista vastapainoa autossa ja luennoilla istumiselle. Luistelin yksin n. 5km lenkin seuranani vain jään kumina ja muutama muu aamuvirkku retkiluistelija. Monilapsisessa perheessä helpoin tapa urheilla on liikkua koko perhe yhdessä. Niinpä laitoimme kaikille luistimet jalkaan, pienimmälle potkukelkka mukaan, ja eikun menoksi jäälle nauttimaan auringonpaisteesta ja liikunnan riemusta!

Luennoilla opiskelimme kuinka kirjoitetaan oikeaoppisesti referaatti, essee, tenttivastaus, oppimistehtävä ja luentopäiväkirja. Aikaisempien opintojen perusteella minun pitäisi nämä akateemiset taidot kyllä jo perin hyvin osata, mutta kertaus on opintojen äiti ja jokaisella tieteenalalla on aina omat kommervenkkinsä vaatimusten suhteen. Olemme sairastaneet viimeiset neljä viikkoa, joten väsymys painoi luennoilla. Ajomatkaakin Jyväskylään tuli neljä tuntia suuntaansa. Mutta sinnikkäästi jaksoin opiskellla, vaikka silmäluomia iltapäivän tuntien aikana painoikin. Nautin siitä, että sain olla "hiljaisuudessa" eikä kukaan ollut huutamassa "äitiä" tai vaatimassa jotakin. Sain keskittyä vain itseeni ja oppimiseen. Olen siitä erittäin onnellinen kolmen kotona vietetyn vuoden jälkeen. Tuntuu mahtavalta saada tehdä vihdoin jotain omaan ammatilliseen pätevyyteen liittyvää. 

Tänään valmistaudun huomiseen laajaan tenttiin suomen kielen muoto- ja lauseopista. Tenttitärpeiksi luennoilla annettiin erilaisia tehtäviä ja kolme esseen aihetta: esittele tai vertaile taivuttamista ja johtamista, esittele nominien taivutusta ja esittele verbien taivutusta. Harjoittelin siis tenttivastaukseen liittyvän lyhyen esseen kirjoittamista kahdesta viimeiseksi mainitusta aiheesta. Tässä alla esimerkki toisesta. 

                                                                                                                                                              

Nominien taivutus

Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit. Ne taipuvat yksikössä ja monikossa sijamuodoissa. Nominien taivutusta sanotaan myös deklinaatioksi. Suomen deklinaatiossa voidaan ilmaista lukua, sijaa ja persoonaa. Lukua ilmaistaan tunnuksen, sijaa päätteiden ja persoonaa omistusliitteiden avulla (esim. poika/mme, vaattei/sta/ni)

Suomen nomineilla on kaksi lukua: yksikkö ja monikko. Yksikkö on tunnukseton, monikolla on kolme tunnusta: t, j ja i. Tunnukset liittyvät vokaalivartaloon (esim. pello/t, pelto/j/a, pelto/j/en, pello/i/lla). Suomen kielessä on myös monikkosanoja. Niillä ei ole lainkaan yksikön taivutusmuotoja (esim. sakset:saksilla)

Nykysuomen nominiparadigmaan kuuluu 15 sijaa. Kieliopillisia sijoja ovat nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja akkusatiivi. Abstrakteja paikallissijoja ovat essiivi ja translatiivi. Konkreettisia paikallissijoja ovat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi ovat vajaakäyttöisiä sijoja. Seuraavassa taulukossa on esitetty nämä kaikki 15 sijamuotoa yksikön muodoissa esimerkkisanoin.

SIJA                                                          YKSIKKÖ

Sijamuoto     Pääte                                   Esimerkki

Nominatiivi   -                                          kaunis kissa

Genetiivi       -n                                        kauniin kissan

Partitiivi        -A, -tA                                kaunista kissaa

Akkusatiivi   -t                                         minut, kenet

Essiivi           -nA                                      kauniina kissana

Translatiivi   -ksi                                      kauniiksi kissaksi

Inessiivi        -ssA                                     kauniissa kissassa

Elatiivi          -stA                                     kauniista kissasta

Illatiivi          -Vn, -hVn, -seen                 kauniiseen kissaan

Adessiivi       -llA                                     kauniilla kissalla

Ablatiivi       -ltA                                     kauniilta kissalta

Allatiivi        -lle                                      kauniille kissalle

Abessiivi       -ttA                                     kissatta

Komitatiivi   -ne                                       kauniine kissoineen

Instruktiivi    -n                                        kaksin käsin

Taulukko 1. Suomen kielen sijamuodot

Kieltä kohti - tenttiin valmistautumista

Kahdeksan vuoden tauon jälkeen valmistaudun ensimmäiseen yliopistolliseen tenttiin. Jännittävää! Kahdeksan vuoden tauko johtuu kolmesta syntyneestä lapsesta sillä välillä. Sain aikuiskasvatustieteen aineopinnot valmiiksi juuri ennen esikoiseni syntymää. Onneksi tuli ne puserrettua valmiiksi, olisi kyllä jäänyt helposti roikkumaan kaiken uudenlaisen oppimisen keskellä. Yhtäkkiä olikin tenttiinlukua vaikeampaa opetella olemaan äiti ja vanhempi, koska siihen ei ollut valmistautunut eikä siihen ole tenttikirjallisuutta. Olisi ehkä syytä olla jokin Äidiksi ja isäksi tulon -peruskurssi! Helpottaisi kummasti hommaa.

Onikki-Rantajääskön ja Siiroisen (2008) teos Kieltä kohti on ollut kyllä mielenkiintoista luettavaa, vaikkakin minulle jo osittain tuttua venäjän kielen kääntämisen opintojen ajalta Helsingin yliopistosta. Teos perehdytti kattavasti mm. eri tekstilajeihin, kirjailijan kieleen, metaforiin, keskusteluanalyysiin, ymmärtämiseen ja toiseen kieleen, englantiin suomen kielessä, merkityksiin, sananmuodostukseen, suomen sukukieliin ja suomen kielen erityispiirteisiin. Parasta oli ymmärtää, ettei suomen kieli ole mitenkään poikkeuksellisen eksoottinen tai vaikea kieli, kuten yleisesti puhutaan. Tämä on huojentava tieto mahdolliselle tulevalle S2-opettajalle. 

Opintojen aloitus ja ensimmäiset teokset sekä käydyt luennot ovat kyllä todella saaneet minut innostumaan taas kielten opiskelusta ja etenkin suomen kielestä, kirjoittamisesta ja lukemisesta.  Omien lasten nimien valinnan kohdallakin tutkin asiaa perusteellisesti suomalaisten nimien historiasta lähtien. Olen kovin onnellinen, että olen löytänyt taas oman juttuni ja jotain omaa elämää perheen ja lasten kasvatuksen rinnalle.