Saimaa tarjosi parastaan sunnuntaina! Aurinko paistoi ja jää oli kauttaaltaan tasaista luistelukenttää. Parhaat edellytykset aivojen oppimiselle antaa liikunta, lepo ja ulkoilmaliikunta kauniissa maisemissa ja hyvällä säällä luonnon keskellä. Kävin viikonloppuna Jyväskylän yliopiston Akateemisten tekstitaitojen luennoilla. Sunnuntain retkiluistelu lasten kanssa ja yksin oli erinomaista vastapainoa autossa ja luennoilla istumiselle. Luistelin yksin n. 5km lenkin seuranani vain jään kumina ja muutama muu aamuvirkku retkiluistelija. Monilapsisessa perheessä helpoin tapa urheilla on liikkua koko perhe yhdessä. Niinpä laitoimme kaikille luistimet jalkaan, pienimmälle potkukelkka mukaan, ja eikun menoksi jäälle nauttimaan auringonpaisteesta ja liikunnan riemusta!
Luennoilla opiskelimme kuinka kirjoitetaan oikeaoppisesti referaatti, essee, tenttivastaus, oppimistehtävä ja luentopäiväkirja. Aikaisempien opintojen perusteella minun pitäisi nämä akateemiset taidot kyllä jo perin hyvin osata, mutta kertaus on opintojen äiti ja jokaisella tieteenalalla on aina omat kommervenkkinsä vaatimusten suhteen. Olemme sairastaneet viimeiset neljä viikkoa, joten väsymys painoi luennoilla. Ajomatkaakin Jyväskylään tuli neljä tuntia suuntaansa. Mutta sinnikkäästi jaksoin opiskellla, vaikka silmäluomia iltapäivän tuntien aikana painoikin. Nautin siitä, että sain olla "hiljaisuudessa" eikä kukaan ollut huutamassa "äitiä" tai vaatimassa jotakin. Sain keskittyä vain itseeni ja oppimiseen. Olen siitä erittäin onnellinen kolmen kotona vietetyn vuoden jälkeen. Tuntuu mahtavalta saada tehdä vihdoin jotain omaan ammatilliseen pätevyyteen liittyvää.
Tänään valmistaudun huomiseen laajaan tenttiin suomen kielen muoto- ja lauseopista. Tenttitärpeiksi luennoilla annettiin erilaisia tehtäviä ja kolme esseen aihetta: esittele tai vertaile taivuttamista ja johtamista, esittele nominien taivutusta ja esittele verbien taivutusta. Harjoittelin siis tenttivastaukseen liittyvän lyhyen esseen kirjoittamista kahdesta viimeiseksi mainitusta aiheesta. Tässä alla esimerkki toisesta.
Nominien taivutus
Nomineita
ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit. Ne taipuvat yksikössä
ja monikossa sijamuodoissa. Nominien taivutusta sanotaan myös deklinaatioksi.
Suomen deklinaatiossa voidaan ilmaista lukua, sijaa ja persoonaa. Lukua
ilmaistaan tunnuksen, sijaa päätteiden ja persoonaa omistusliitteiden avulla
(esim. poika/mme, vaattei/sta/ni)
Suomen
nomineilla on kaksi lukua: yksikkö ja monikko. Yksikkö on tunnukseton,
monikolla on kolme tunnusta: t, j ja i. Tunnukset liittyvät vokaalivartaloon (esim.
pello/t, pelto/j/a, pelto/j/en, pello/i/lla). Suomen kielessä on myös monikkosanoja.
Niillä ei ole lainkaan yksikön taivutusmuotoja (esim. sakset:saksilla)
Nykysuomen
nominiparadigmaan kuuluu 15 sijaa. Kieliopillisia sijoja ovat nominatiivi,
genetiivi, partitiivi ja akkusatiivi. Abstrakteja paikallissijoja ovat essiivi
ja translatiivi. Konkreettisia paikallissijoja ovat inessiivi, elatiivi, illatiivi,
adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi ovat
vajaakäyttöisiä sijoja. Seuraavassa taulukossa on esitetty nämä kaikki 15
sijamuotoa yksikön muodoissa esimerkkisanoin.
SIJA YKSIKKÖ
Sijamuoto Pääte Esimerkki
Nominatiivi - kaunis kissa
Genetiivi -n kauniin kissan
Partitiivi -A, -tA kaunista kissaa
Akkusatiivi -t minut, kenet
Essiivi -nA kauniina kissana
Translatiivi -ksi kauniiksi kissaksi
Inessiivi -ssA kauniissa kissassa
Elatiivi -stA kauniista kissasta
Illatiivi -Vn, -hVn, -seen kauniiseen kissaan
Adessiivi -llA kauniilla kissalla
Ablatiivi -ltA kauniilta kissalta
Allatiivi -lle kauniille kissalle
Abessiivi -ttA kissatta
Komitatiivi -ne kauniine kissoineen
Instruktiivi -n kaksin käsin
Taulukko 1. Suomen
kielen sijamuodot
